Espanjan lippu

Espanjan lippu
Lipussa on kolme poikittaista suorakaidetta, punainen, keltainen ja punainen. Värien alkuperä on kiistanalainen, mutta yleisin teoria on, että ne perustuvat Espanjan muinaisten kuningaskuntien tunnuksissaan käyttämiin väreihin.

sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Kartta

- Suurimmat kaupungit: Madrid, Barcelona, Valencia, Sevilla, Malaga ja Bilbao
- Vuoristot: Siera Nevada, Pyreneet ja Candrian vuoristo
- Pisimmät joet: Tajo, Ebro, Duero ja Guandiana
- ympärillä olevat meret: Atlantin valtameri ja Välimeri
- Naapurimaa: Ranska ja Portugali




torstai 15. marraskuuta 2012

Kulttuuri


Ruoka- ja juomakulttuuri

Espanjalainenruokalista on yleensä kevyt ja terveellinen. Siihen kuuluu paljon kasviksia ja hedelmiä. Yhteistä espanjalaisille ovat myös oliivit, oliiviöljy, valkosipuli ja vaalea leipä sekä ruokajuomana viini. Leipää syödään pääruoan kanssa eikä espanjalainen ymmärrä ateriaa ilman leipää. Rannikolla syödään kalaa ja äyriäisiä, mutta maan sisäosissa ja pohjoisessa ruokapöytään kuuluvat myös liharuoat, nauta, sika ja lammas. Kani ja kana ovat myös yleisiä espanjalaisissa kodeissa.

Tyypillisiä espanjalaisia kansallisruokalajeja ovat esimerkiksi paella, gazpacho, sopa de ajo, linssikeitto, tortilla española. Erilaiset tapakset kuuluvat myös Espanjaan. Tapaksina voidaan tarjoilla vaikkapa oliiveja, lihapyöryköitä, katkarapuja, chorizo-makkaraa, kinkkukuutioita, marinoitua paprikaa tai herkkusieniä, täytettyjä artisokanpohjia, kuorittuja manteleita, paneerattuja sipulirenkaita.
Gazpacho, Kylmä vihanneskeitto
Marisco, merenelävien lautanen


Paella, riisi ruoka joka sisältää kanaa, mereneläviä ja vihanneksia
Päivän pääateria syödään tyypillisesti klo 14 maissa iltapäivällä, ja perheet kokoontuvat usein lounaalle kotiin. Jokainen nauttii aamiaisen omaan tahtiaan, ja illansuun välipalaksi voidaan ottaa tapaksian kotona, baarissa tai kahvilassa. Varsinainen päivällinen syödään perheen kesken, tyypillisesti iltakymmeneltä.


Tapas koostuu suupaloista, joita syödään käsin












Nykyisin Espanjan tavallisin jälkiruoka on hedelmäkori. Hedelmien ohella juusto jälkiruokana on säilyttänyt asemansa. Jäätelö on myös tyypillinen espanjalainen jälkiruoka. Churro on makea munkkitanko, joka kastetaan kuumaan kaakaojuomaan. Churroa voidaan myös nauttia aamupalaksi.
Espanja on tunnettu viinimaana. Maailmalla tunnettuja ovat esimerkiksi Torresin viinit, cava Katalonialainen kuohuviini sherry eli jerez. Sangría on suosittu viini- ja hedelmäjuoma, jota on vahvistettu brandyllä, mutta sitä juovat enemmän matkailijat kuin paikalliset. Ruokajuomana myös olut on suosittu. Espanjalaiset oluet ovat yleensä keveitä ja virkistäviä.

Musiikki

Flamenco-tanssi ja sitä säestävä musiikki on espanjalaista. Espanjalaiset toivat klassisen kitaran konserttilavoille. Myös monet espanjalaiset säveltäjät ovat käyttäneet kansanmusiikin aineksia töissään. Espanjalainen kevyt ooppera, zarzuela, on suosittua lähinnä espanjankielisissä maissa, mutta oopperalaulaja Plácido Domingo on tehnyt sitä tunnetuksi laajemmissakin piireissä.

Arkkitehtuuri ja kuvataide

Espanjan on kulttuurien kohtauspaikka. Sen arkkitehtuurin kerrostumissa näkyvät maailman kulttuurihistorian monet kerrostumat. Karthagon, Kreikan ja Rooman siirtokunnat loivat kulttuurin perustan. Maurit toivat islamilaisia vaikutteita. Espanjalainen barokki ilmestyi 1500-luvun lopussa.
Espanjalaisista moderneista arkkitehdeistä tunnetuin on Antoni Gaudí.
Tunnettuja espanjalaisia taidemaalareita ovat olleet Diego Velázquez, Francisco de Goya, Joan Miro ja Salvador Dalí. Espanjalaisen taiteilijan Pablo Picasson lukuisista maalauksista yksi tunnetuimmista on El Guernica, joka kuvaa Espanjan itsenäisyystaisteluissa pommitettua baskikaupunkia. Picasson ja Salvador Dalín maalauksiin voi tutustua Madridissa Reina Sofían taide museossa ja Picasson kotikaupungissa Málagass. Unescon maailmanperintöluettelossa on 38 kulttuurikohdetta Espanjasta.


Kansallispäivät

1.tammikuuta  Uudenvuodenpäivä,  Año Nuevo
6.tammikuuta  Loppiainen, Epifanía, Día de los Reyes Magos, Reyes
19.maaliskuuta  isänpäivä
1.toukokuuta  Vappu
25.heinäkuuta  Jakob Apostolin päivä, Santiago Apóstol
15.elokuuta    Asunción
12.lokakuuta  Espanjan kansallispäivä, Día de la Hispanidad
1.marraskuuta  pyhäinpäivä, ía de todos los Santos
6.joulukuuta  perustuslain päivä, Día de la Constitución
8.joulukuuta   Inmaculada Concepción
25.joulukuuta  joulupäivä, Día de Navidad

Urheilu

Olympialaiset

Espanjan isännöi kesäolympialaisia 1992. Sillä on ollut kesäolympialaisissa noin 300
ja talviolympialaissa 10–20 urheilijan joukkue. Kilpailuihin osallistui 9 356 urheilijaa 169 maasta.

JoukkueKultaHopeaPronssiYhteensä
1Olympic flag.svg Yhdistynyt joukkue (IVY ja Georgia)453829112
2Flag of the United States.svg Yhdysvallat373437108
3Flag of Germany.svg Saksa33212882

Jalkapallo

Espanjan jalkapallomaajoukkue voitti maailman mestaruuden vuonna 2010. Jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailuissa Espanja on voittanut mestaruuden vuosina 1964, 2008 ja 2012. Olympiakisojen jalkapallossa maa on voittanut kultaa kotikisoissaan 1992 ja hopeaa 1920  ja 2000. 2011 se oli FIFA:n rankingissa sijalla yksi. Espanjalla on myös menestynyt futsal-maajoukkue.





Muu urheilu

Moottoriurheilussa ovat menestyneet ralliautoilija Carlos Sainz sekä Formula 1 -kuljettaja Fernando Alonso. Formula 1 -osakilpailuja on ajettu Barcelonan lähistöllä vuodesta 1991 alkaen.
Espanja on menestynyt myös tenniksessä hyvin. Maa on voittanut Davis Cupin neljä kertaa ja Fe Cupin viisi kertaa. Maan tunnetuimpiin pelaajiin kuuluu entinen maailmanlistan ykköspelaaja
Rafael Nadal
 
Nadal on juuri voittanut French Openin 2012

Uskonto ja väestöryhmät

Espanjan väkiluku on noin 47 213 000. Virallinen kieli on espanja, jota puhuu äidinkielenään 74 % väestöstä. Vähemmistökielet katalaani, galego eli galician kieli ja baskin kieli ovat virallisia kieliä eräillä alueilla. Uskonnoltaan 94 % espanjalaisista on katolisia. Baskin maa on osaksi myös Ranskan puolella, mutta suurimmaksi osaksi Espanjan.

Kartalla on merkkitty vähimistökielten puhuma alueet (katalaani, galicia ja baski)
 

Kasvillisuus

Kasvillisuus  vaihteleee voimakkaasti rannikon ja sisämaan välillä ja korkeuden mukaan. Pohjois-Espanjan rannoilla sataa runsaasti. Siellä kasvaa osittain lauhkeita ja osittain subtrooppisia lehtimetsiä. Näissä metsissä osa puustosta pudottaa lehtensä talveksi, mutta osa pitää ne ympäri vuoden.

 Tulppaaneja, kaukasian pitkäpalko, Espanjan sinililja ja kaktuksia.

Ilmasto


Espanjan etelä- ja itärannikolla on välimerenilmasto. Pyreneillä ja Atlantin rannikolla sataa enemmän, myös ilmasto on viileämpää kuin muualla maassa. Kesällä on lähes kaikki alla kuumaa ja kuivaa, mutta talvella on suuria lämpötilaeroja. Kasvillisuus ja ilmasto vaihtelevat voimakkaasti rannikon ja sisämaan välillä ja koekeuden mukaan. Vuoden kylmimmän kuukauden eli Tammikuun alin lämpötila on Corunassa 7,6 astetta ja Vallalidissa -1,2 astetta. Pohjois-Espanjassa sataa runsaasti.
Espanjan arvioidaan olevan Euroopan ensimmäisiä maita, joissa ilmastonmuutos alkaa todella tuntua.

Tältä näyttää Espanjan talvi

Luonnonvarat

Espanjassa ei ole hirveästi luonnonvaroja. Suurin osa espanjassa olevista varoista on tuotu jostain muualta. Merkittävimmät luonnonvarat ovat kivihiili, rautamalmi, uraani, ligniitti, elohopea, lyijy, sinkki ja kupari, erilaiset teollisuusmineraalit kuten kaoliini sekä vesivoima ja hedelmällinen viljelysmaa. Espanjaa kuivattava ilmastonmuutos on pakottanut viininviljelijät siirtämään tarhansa yläville maille. Vaikka viiniköynnökset viihtyvät auringossa, liika kuumuus haittaa rypäleiden kypsymistä, makua ja väriä.

Rautamalmi
Tajo joki



Torresin viinitila
Torresin viinejä





Teollisuus

Merkittävimpiä teollisuuden haaroja ovat tekstiilit ja jalkineet, elintarvikkeet, metallit, kemikaalit, laivat, autot, koneet ja työkalut, matkailijat. Espanja on maailman viidenneksi ja Euroopan kolmanneksi suurin autojen valmistaja.

Vientituotteet
Tärkeimpiä vientituotteita ovat koneet, kulkuneuvot, elintarvikkeet, lääkkeet ja muut kulutustavarat. Viennin suurimmat kohdemaat ovat Ranska, Saksa, Portugali, Italia ja Britannia
Suurin Espanjalainen tavaratalo ketju "El Corte Ingles"

Espanjalainen automerkki "SEAT"
Espanjan suurin lentokone ketju "Iberia"


Matkailu

Espanja on yksi maailman suosituimmista matkailukohteista, maan lämpimän ilmasto vuoksi. Maassa vierailee vuosittain 58 miljoonaa matkailijaa.

Historia

Varhais historia

Vanhimmat merkit nykyihmisestä Espanjassa olivat 35 000 vuoden takaa. Espanjan varhaisimpia ihmisiä olivat Iberit. Roomalaiset valtasivat Espanjan toisessa puunilaissodassa 200-luvulla eaa. Roomalaisten käyttämästä latinasta periytyy Espanjan kieli. Länsi-Rooman hajoamisvaiheessa 400-luvulta alkaen germaaniheimot kuten gootit ja vandaalit perustivat Espanjan alueelle lyhytikäisiä valtakuntia. 700-luvulla islaminuskoiset maurit valloittivat Espanjan nopeasti.

Kristinusko ja suur-aika

Nykyisen Espanjan historia alkoi 1000-luvulla, jolloin kristityt kuningaskunnat aloittivat Iberian niemimaan takaisinvaltauksen islaminuskoisilta maureilta. Vuonna 1469 Aragonian ja Kastilian kuningaskunnat yhdistyivät, kun hallitsijat kuningas Ferdinand ja kuningatar Isabella avioituivat. Yhdessä katoliset kuningaskunnat kukistivat viimeiset maurihallitsijat Iberian niemimaalla  2. tammikuuta 1492 ja liittivät Aragoniaan ja Kastiliaan Granadan, samana vuonna kun Kristoffer Kolumbus löysi Amerikan. Vuonna 1512 kuningas Ferdinand valloitti osan Navarran kuningaskunnasta ja koko Espanja yhdistyi. Kirkon tueksi perustettiin inkvisitio, jolloin juutalaiset ja muslimit käännytettiin tai karkotettiin maasta.1500-luvulla Espanjasta tuli vähäksi aikaa Euroopan mahtavin valtio Amerikkojen valloitusten takia. Valtakuntaan liitettiin Filippiinit 1564 ja Portugali 1580, mutta Englannin valloitus epäonnistui Espanjan Voittamattoman armadan hävittyä Englannin laivastolle 1588. Huolimatta Amerikoista tuodusta kullasta Filip II:n aikana 1556–1578 valtiontalous romahti lukuisien sotien ja suunnattomien rakennushankkeiden vuoksi. Seuraavien hallitsijoiden aikana rappeutuminen jatkui ja lukuisia alueita menetettiin. Portugali irtosi unionista 1640 ja

Perimyssota

Vuosina 1701–1714 sodittiin Espanjan perimyssota (Espanja, Ranska ja Baijeri vastaan Itävalta, Preussi, Englanti ja Katalonia). Sota päättyi Ranskan johtaman liittokunnan voittoon ja Habsburgien hallitsijasuku vaihtui Bourbon-sukuun. Espanja menetti loputkin ulkomaiset alueensa Euroopassa: Itävallalle alueet Italiassa ja Belgian, Savoijille Sisilian ja Gibraltar joutui Englannille.
Vuonna 1805 Trafalgarin taistelussa Englannin laivasto voitti Ranskan ja Espanjan laivastot. Napoléon asetti veljensä Joseph Bonaparten Espanjan valtaistuimelle 1808, mutta englantilaisten tukemina miehitysjoukot ajettiin pois Napoleonin joutuessa vaikeuksiin Venäjällä. 1814 Bourbonit nousivat uudelleen valtaistuimelle. Ranskan miehityksen aikana siirtomaat Etelä-Amerikassa olivat itsenäistyneet. Käytiin lukuisia sisällissotia eri kansallisuuksien ja monarkistien ja tasavaltalaisten välillä. Vuoden 1898 sodassa Espanja menetti siirtomaansa Filippiinit, Kuuban, Puerto Ricon ja Guamin Yhdysvalloille.

Sisällissota ja Francon aika

Vuonna 1931 Espanjasta tuli demokraattinen tasavalta, joka ajautui jälleen 1936 sisällissotaan . Sota sai alkunsa armeijan johtamana sotilaskapinana tasavallan hallitusta vastaan. Saksa ja Italia antoivat tukea kansallisille joukoille ja Neuvostoliitto tasavaltalaisille. Sotaan osallistui myös kymmeniä tuhansia ulkomaalaisia vapaaehtoisia Molempien puolelle. Sisällissodan jälkeen vuonna 1939 vallan otti voittajapuolen kenraali Francisco Franco. Hän hallitsi kuolemaansa vuoteen 1975 asti diktaattorina. Espanjan talous kärsi merkittävästi Francon ajan eristyneisyydestä ja huonosta tuottavuudesta. 1960-luvun alun talousuudistusten ja ulkomaisen avun avulla matkailu ja teollisuus saatiin nousuun.

Uusi monarkia

Francon kuoltua Espanja palasi monarkiaksi ja kuninkaaksi tuli Francon valitsema seuraaja, Juan Carlos I. Hän aloitti uudistukset. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset vapaat vaalit. Vuoden 1978 perustuslain myötä myös historialliset alueet Baskimaa, Katalonia ja Galicia saivat itsehallinnon. Espanja on kehittynyt 1970-luvulta alkaen moderniksi teollisuusyhteiskunnaksi, jolle matkailu on merkittävä elinkeino. Maa liittyi 1982 NATO:on ja 1986 Euroopan unioniin. EU:hun liittyminen on tuonut maalle koheesiotukia.
Vuonna 1959 perustettu baskien vapautusarmeija Euzkadi Ta Askatasuna eli ETA on tehnyt attentaatteja vuosikymmenten ajan. Vuonna 1973 se surmasi pääministeri Luis Carrero Blancon. Vuonna 1997 baskiasiamiehen kaappaus ja murha johtivat laajoihin mielenosoituksiin. Se on julistanut tulitaukoja 1997-1998 ja 2006-2007 sekä 2010.

perjantai 12. lokakuuta 2012

Espanjan perustiedot

Espanjan kuningaskunta eli Espanja on Lounais-Euroopassa sijaitseva valtio. Se jakaa Iberian nimimaan Portugalin ja Iso-Britannialle kuuluvan Gibraltarin kansssa. Maalle kuuluvat Baleaarit Välimerellä, Kanariansaaret Atlantilla, Ceutan ja Melillan kaupungit Pohjois-Afrikassa sekä muutama asumaton saari Marokon rannikoilla. Espanjan pääkaupunki on Madrid. Muita suuria kaupunkeja ovat Barcelon, Sevilla, Malaga, Bilbao ja Zaragoza.